Tänään käytiin Edun, Gesmanin, Juanin ja Johannan kanssa katsomassa Corrida de los Torros härkätaistelu upealla 1900-luvun alkupuolella rakennetulla areenalla nimeltään Las Ventas. Columbialaisillekin tämä oli ensimmäinen kerta, mutta Perulaiselle Edulle (kuvassa oikealla) corridat olivat tuttuja. Ilma oli ensimmäistä kertaa viileä, reilusti syksyinen. Onneksi paikkamme olivat katoksessa eivätkä muutamat sadepisarat haitanneet ollenkaan. Liput corridaan maksoivat 11€ ja corrida kesti reilut kaksi tuntia ilman väliaikoja.
Corrida on erityinen tapahtuma, joka herättää tunteita. Corridan alusta tuskin kukaan voi olla pitämättä. Kaunis areena on täyttynyt ihmisistä, orkesteri soittaa jotain marssimusiikin tyylistä reipasta taistelumusiikkia. Torrerot eli härkätaistelijat avustajineen astuvat mahtipontisin elein areenalla kimaltelevissa puvuissaan. Ilmassa on kunnioitusta ja turismi on tästä kaukana. Torrerojen jälkeen areenalle astuvat hevoset ratsastajineen ja muut corridalle olennaiset henkilöt. Areena kierretään riikinkukkomaisen suurella ylväydellä. Kaikki odottavat härkää.
Corrida siis herättää tunteita. Monenlaisia, joita on vaikea selittää. Jos siltä tuntuu, kannattaa itse käydä katsomassa ja päättää sen jälkeen omasta puolestaan. Corridassa on julma puolensa - tottakai. Härkä kuolee taistalun lopuksi jollei torrero (matadori) kuole ensin. Asetelma ei kuitenkaan ole tasapuolinen, sillä härkää heikennetään ennen viimeistä taistelua. Corrida koostuu siis kolmesta osasta. Ensimmäisessä täysissä voimissaan oleva härkä syöksyy areenalle ja useat avustavat torrerot viihdyttävät yleisöä viittoineen. Toisessa osassa härkää heikennetään miekalla kun se hyökkää puskemaan pehmustettua hevosta. Viimeisessa vaiheessa torrero tulee yksin areenalla härän kanssa ja tämä vaihe loppuu toisen kuolemaan. Jokainen vaihe erotetaan toisistaan puhallinsoitin marssien säestyksellä ja yksi kolmen vaiheen taistelu kestää n.15 minuuttia. Yhdessä Corridassa on siis kuusi eri härkää ja kolme eri torreroa eli härkätaistelijaa.
Minun on vaikea vetää yhtä johtopäätöstä Corridasta. Olen kuitenkin iloinen, että kävin katsomassa tämän kerran. Ymmärrän hyvin argumentit härkätaistelua vastaan, enkä lähtisi kenenkään kanssa aiheesta kiistelemään. En kuitenkaan lähtisi myöskään taistelemaan härkätaistelun kieltämisen puolesta. Corridalla on oma kulttuurinen ja taiteellinen puolensa. Minulle Corridassa hienoa oli torrerot, heidän tanssivat liikkeensä ja liikkeissä oleva vanhojen traditioiden kunnioitus.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti