tiistai 30. marraskuuta 2010

Toimintaohjeet passi- ja lompakkovarkauden varalle Madridissa

Viime viikolla yllätyin positiivisesti negatiivisen asian ympärillä. Suomesta kylään tulleelta serkulta varastettiin  heti ensimmäisessä tupaten täydessä metrossa lompakko, jonka sisällä oli myös passi! Onneksi lompakossa ei ollut yhtään käteistä ja kortit saatiin suljettua heti metroasemalle. Numero korttien sulkemiseen on +358 20 333. Tästä numerosta saa suljettua myös verkkopankit ja muut pankkitoiminnot, jos tarvetta. Kannattaa olla erityisen varovainen lentokentältä keskustaan tulevilla linjoilla, koska ovat usein ihan täynnä ja varkaiden lempipaikkoja!

Metroissa tapahtuneet varkaudet hoidetaan metropoliisilla, joka sijaitsee Solin metroaseman sisällä, lasikupoli-sisäänkäynnin alla. Ilta oli kuitenkin jo sen verran myöhä, että kävimme vain ilmoittamassa tapahtuneesta toimiston poliisille, joka nopeasti kirjasi tapahtuman ylös ja pyysi meitä saapumaan uudestaan seuraavana aamuna. Mentiinkin samalle poliisiasemalle seuraavana aamuna jo puoli yhdeksän maissa ja kannatti! Jonoa ei ollut yhtään ja päästiin suoraan poliisin juttusille, joka otti tarvittavat yksityiskohdat ylös rikosilmoitusta varten. Sama rikosilmoitus käy sitten myös vakuutusyhtiöille lähetettäväksi. Viisitoista minuuttia ja kaikki oli selvitetty! Ainakaan meidän kohdalle sattunut poliisi ei kylläkään puhunut ollenkaan englantia, joten en tiedä, jos tulkin hakemiseen menisi hieman pidempi aika. Poliisi antoi myös selkeät ohjeet Suomen suurlähetystölle passia varten.

Suomen suurlähetystö sijaitsee ruskean metrolinjan "Colón" aseman lähellä. Suurlähetystöönkään ei ollut ollenkaan jonoa ja serkku pääsi heti juttelemaan suomalaisen naisen kanssa, joka antoi tarkat ohjeet pankissakäyntiin (pikapassi 145€)  ja kahden passikuvan hakuun läheisestä valokuvaamosta. Kaikki sujui siis näin kätevästi, vaikka lompakon mukana oli mennyt tietysti myös kaikki henkilöllisyystodistukset! Samana aamupäivänä passi mukana ja kaikki hoidettuna. Viva la experiencia! 

Toiset asiat taas eivät toimi yhtä kätevästi....


Eli netti ei taas toimi. Tai ei ole toiminut kohta pariin viikkoon. Ongelmana on se, että laskua ei tule. Sitten kun soitellaan Movistariin ja pyydetään laskua, sanovat että pitäisi tulla. Mutta kun ei. Viime kuussa lasku tuli reilun viikon eräpäivää jäljessä. Netti taas menee poikki heti eräpäivänä, jos laskua ei ole maksettu - aika hankala yhtälö? Saatiin lopulta puhelimitse viitenumero ja tilitiedot, joilla kuukausittainen summa voidaan maksaa tiettyyn Santander pankkiin, tietysti pelkästään käteisellä. Mentiin  sitten onnellisena Santanderiin maksamaan laskua, mutta kävikin niin, että pankin mukaan laskun voi maksaa ainoastaan kuukauden 10-20 päivä klo 10-12.... FUUUUUUUUUUUUUUUUUU!!!! Meidänhän pitäisi silloin odottaa vielä pari viikkoa ja laskua ei taas varmasti löytyisi järjestelmästä. Kun palaan Suomeen, aijon muuttaa kaikki laskut sähköisiksi laskuiksi ja nauttia nettipankista ja kaikesta virtuaalisen maailman kätevyydestä. 

Movistarista vielä. Meillä on siis sellainen Movistarin mokkulanetti, jonka kuukausittainen quotaraja on 5 gigaa ja kuukausimaksu 48€. Todella kallis, mutta ei oikein ole muita vaihtoehtoja, jos joutuu ottamaan alle 12kk sopimuksettoman netin. Kaiken lisäksi netti ei usein edes toimi tai on todella hidas. Jos mahdollista, kannattaa siis etsiä vuokrakämppää, jossa on netti valmiina. Joder...


torstai 18. marraskuuta 2010

Rakkaudesta kulttuureihin!

Viime viikonloppu oli ihan super hauska. Vietettiin perjantai- ja lauantai-illat vähän isommalla porukalla, johon kuului pari itävaltalaista ystävää sekä yksi columbialainen, mexicolainen ja perulainen ystävä! Ja tietysti minä ja Jere. Kavereista vain Johanna on minun lisäksi Erasmus, muut ovat tuleet tutuiksi kavereiden kavereiden kautta.

Valmiina Malasañaan!

Lauantaina lähdimme viettämään iltaa Malasañan alueelle. Käytiin ensin Rochelassa syömässä ja siitä sitten kiertelemään Plaza Dos de Mayon ympäristössä ja Espiritu Santolla. Löydettiin ihana pieni vanhan ajan henkeä tulviva creperia, johon mentiin tyttöjen kanssa kun pojat lähtivät ostamaan kiinalaisilta botellonit. Malasaña oli muutenkin ihana yllätys. Ehdittiin käydä vain ihan muutamassa paikassa, mutta yhden maissa perjantai yönä koko alue oli herännyt eloon. Alue on paljon epäkaupallisemman oloinen kuin Huertasin baarialue ja oli hyvää vaihtelua!

Jere on ihan huippu espanjan kanssa! Jere on siis nyt ensimmäisellä espanjan kurssillaan koskaan ja käynyt siellä vasta pari viikkoa. Kuitenkin jos Jere jää yksin tämän vain espanjaa puhuvan porukan kanssa, niin juttu ei lopu kesken. Espanja on siitäkin ihana kieli, että siinä pääsee kivasti alkuun jo pienellä opiskelulla ja rohkeudella alkaa vaan puhumaan ja kuuntelemaan. Puuttuvat sanat voi korvata eleillä tai spanglishillä. Tosin mitä enemmän oppii, niin sitä vaikeampi kieli on - ainakin minun mielestä!



Lauantaiksi meidät kutsuttiin meksikolaisen ystävättären luokse illanviettoon. Ideana oli, että jokainen tekee jotain omalle maalleen tyypillistä ruokaa ja istuskellaan iltaa. Minun mielestäni täällä on tosi hankala kokata mitään suomalaista, sillä kaikkia raaka-aineita ei löydy ja meillä ei ole kotona uunia. Tein sitten vaan suomalaisia lihapullia vartaissa ja siihen mukaan jokaiselle oma suklaajoulupukki! Etelä-Amerikkalaiset herkut oli tietysti ihan todella hyviä ja itävaltalaiset tekivät jälkkäriksi uuniomenoita saksanpähkinöillä ja vaniljakastikkeella. Mmmm.





hiljalleen täyttyvä pöytä... 

Ai niin, käytiin muuten eilen ostamassa liput  Real Madrid-AC Auxerre matsiin Jerelle, Jeren bestmanille Joonalle, joka tulee joulukuussa käymään ja minulle. Matsi pelataan Santiago Bernabeulla 8.12. Se oli sitten lippujen oston (210€) jälkeen, kun mentiin käymään koneella ja huomattiin, että Joonahan lähtee Madridista 8.12 aamuna. VOI ITKU! Jere oli sekoittanut kaksi matsia ja se, mihin meidän piti liput ostaa, oli Real Mardid-Valencia! Ensin lippujen kuittikin oli kadoksissa, mutta monen metropysäkin, laukkujen ylös-alaisinkääntämisen ja epätoivon hetken jälkeen se löytyi! Kohta mennään käymään uudestaan Bernabeulla anelemassa, jos liput voisi palauttaa tai vaihtaa suoraan Valencian matsiin. 

 Epäonnen liput!


torstai 11. marraskuuta 2010

La Mano Zurda

Jere on miettinyt tatuointia jo monta vuotta ja kun saatiin selville, että Madrid on yksi hyvistä paikoista ottaa tatuointi, Jere oli jo melkein tehnyt päätöksen. Katseltiin ensin netistä paikkoja, missä tatuointi kannattaisi ottaa ja hyvä aloitussivu löytyi Off track planetin sivuilta. Jere tiesi jo suurinpiirtein minkä tyylisen tatuoinnin haluaisi, joten lisätutkimisen jälkeen päädyttiin La Mano Zurdaan, "Madridin innovatiivisimpaan" tatuointistudioon Fuencarralilla. 




Tatuointi oli aluksi aika hämärän peitossa. Jere tiesi, että haluaisi oikeaan rintaan suuren modernin japanilaistyyppisen tatuoinnin, jossa olisi myös Dalin Invisible Man teoksen oikesta reunasta löytyvä naishahmo. Seuraavaksi käveltiin Mano Zurdaan, jossa yritin parhaani mukaan toimia tulkkina ja kysellä kaikkia niitä tyhmiä kysymyksiä, joita ensimmäistä tatuointiaan ottavat kysyvät. Jeren tatuoijaksi tuli ihana Mimi, joka pian ymmärsi, mitä Jere hakee ja lupasi tehdä alustavan piirroksen jo muutaman päivän päähän viidenkymmenen euron depositilla. Tähän mennessä oltiin jo keksitty pistää japanilainen lohikäärme suojelemaan Dalin maalauksen naista, lisätä pari lootusta, aaltoja ja tuulta...Symboliikkaa voi sitten kukin arvuutella.



Kun mentiin katsomaan ensimmäistä versiota tatuoinnista, oltiin jo varmoja, että kyseessä oikeasti on innovatiivisin tatuointi studio ja meidän Mimi on ihan älyttömän hyvä! En ollut edes osannut ajatella, että tatuointi voisi olla noin hieno! Jere ei edes halunnut tatuointiin enää mitään muutoksia vaan varattiin aika seuraavalle viikolle. Alhaalla kuva piirrustuksen jäljennöksestä ennen tatuointia. iik. 




Eilen oli sitten tatuointipäivä! Tämä ensimmäinen sessio kesti neljä tuntia ja Mimi sai jo paljon tehtyä. En saanut olla paikalla, joten lähdin Fuencarralille ostoksille neljäksi tunniksi. Harmi. Vähän jännitti. Tulos oli kuitenkin ihan täydellinen ja Jere oli tosi tyytyväinen. Kuten kuvasta näkyy, naista ei vielä ole varjostettu yhtään ja siksi se vielä vähän hukkuu lohikäärmeen sekaan, siitä jatketaan ensi kerralla. Seuraava ja viimeinen neljän tunnin sessio on nyt varattu joulukuun 9:lle päivällä. Silloin Mimi jatkaa varjostuksien tekemistä. Mimi te quiero!






Barcelona!



Vietittiin Barcelonassa pidennetty viikonloppu lauantaista tiistaihin, koska tiistai oli Mardidissa lomapäivä ja opintoja ei täten ollut maanantainakaan. Lennettiin ensin Ryanairilla Gironaan ja siitä tunnin bussimatka Barcelonaan. Kaikki meni ihan kätevästi vaikka mielummin olisin kyllä istunut junassa. Oltiin varattu booking.comista yksi edullisimmista hyvistä (arvostelu yli 8) hotelleista Barcelonan alueelta. Hotelli oli nimeltään Apartamentos Arago565 ja sijaitsi lähellä Sagrada Familiaa Arago nimisellä kadulla. Alue oli hieman hämärää ja esimerkiksi myöhään iltaisin otettiin aina mielummin ihan lähellä oleva metro, Ecants tai Clot, kuin käveltiin. Hotelli oli kuitenkin ihan älytön ja liiankin iso! Maksettiin booking.comin tarjouksella 45€ yö, kun paikanpäältä varattuna kämppämme olisi maksanut 125€. Kaksi makuuhuonetta, toinen parisängyllä ja toinen yhdelle hengelle, iso keittiö, olohuone ja iso kylpyhyone! Saatiin varmaan vähän isompi huone koska hotellissa oli tilaa?


Puh, mistäköhän sitä aloittaisi? Barcelonassa olisi nähtävää ainakin parin viikon intensiiviseen kiertelyyn, joten osasta jouduttiin luopumaan. Museoissa ei ehditty käymään, koska olivat juuri niinä päivinä kiinni, jolloin oli tarkoitus käydä. Käyn nyt läpi ne paikat, missä esimerkiksi voi vajaan neljän päivän reissulla käydä. Me aloitimme reissun Arc De Triomfilta läpi pitkän puistopaseon aina rantaan asti, sillä lämmintä oli yli +20C <3




Barcelonan ehkä tunnetuin nähtävyys on Gaudin Sagrada Familia, jota rakennetaan vieläkin pääarkkitehdin kuoltua ennenaikaisesti. Lisää tietoa wikipediasta sivulta Sagrada Familia. Architectural fun fact:  Ennustetaan, että Sagrada Familia valmistuisi 2026, jolloin rakennusta olisi rakennettu noin 145 vuotta ja Gaudin kuolemasta 100 vuotta. Meille kävi muuten sellainen yhteensattuma, että Paavi tuli kaupunkiin ja kahtena päivänä juuri niille paikoille, missä satuttiin olemaan! Nähtiinkin Paavi kahteen kertaan, kuningaspari kerran sekä satoja poliiseja ja turvamiehiä. Erikoinen näky!


Barcelonassa on muutenkin paljon Gaudin arkkitehtuuria ja eniten sitä löytyy Park Güellistä, eli Gaudi-puistosta. Tällä kannattaa ehdottomasti käydä, sillä vastaavaa tyyliä näkee harvoin ja näköalatkin ovat tosi hienot! Minä en kyllä ole mikään Gaudin tyylin fani, mutta aina on kiva nähdä kun joku on jo ajat sitten osannut ajatella erilailla.

Pikaisesti katsottuna Barcelonan parhaat ostoskadut ovat Ramblan ja Via Laietanan välissä. Tämä ei ollut meille mikään ostosreissu, joten paljoa en osaa sanoa, mutta paljon kivoja liikkeitä vieri vieressä sokkeloisilla kaduilla näytti olevan. Rambla oli muuten aikamoinen pettymys. Aina vain ärsytti kun joutui sinne kadulle. Ihmispatsaita, vikinä-ääntä tekeviä kaupustelijoita, super kliseisiä matkamuistokojuja ja lisää ihmispatsaita. Äkkiä vaan Ramblalta Via Laietanan suuntaan pikkukaduille, käymään Catedralissa, Palacio de la Música Catalanassa tai sitten suoraan rantakatujen suuntaan! 

Palacio de la Música Catalanan lähellä, Via Laietanalla lähellä Urquinaonan metroasemaa on ihana pieni creppi paikka nimeltään Crepes de Barcelona!  Jos muuten keskustan katuja kierrellessä tulee jano, niin aivan Catedralin vieressä Carrel Dels Comtesilla on ihan älyttömän hyvä pieni lämpimän oranssi drinkkibaari nimeltään Spritz . Kaikki drinkit tehdään alusta asti hyvistä "raaka-aineista" ja ovat super edullisia. Fiilis on muutenkin kiva!

Yksi must-see paikka on Museo Nacional de Arte de Cataluña ja sen ympäristö. Kannattaa ottaa metro Catalonia Barcelona Plazalle (metro Espanya) ja kävellä siitä Reina Maria Cristinaa Palau Nacionalille. Museolta näkee melkein koko Barcelonan. Hyvällä ilmalla kannattaa käydä kävelemässä myös Palaun takana olevassa suuressa Parc de Montjuicissa, jossa on erilaisia juttuja kuten Olympia stadion, Fundacio Miró, Teleferico... Stadion oli kyllä todella lame, mutta tulipahan käytyä. Puistosta pääsee muuten normaalilla metrolipulla alas takaisin kaupunkiin sellaisella kaltevalla "metrolla" samasta paikasta, mistä Telefericot lähtee. Talvisin tämä puisto on kyllä ehkä vähän tylsä sinne kipuamisen vaivaan nähden, mutta kesäisin varmasti tosi kiva.






Barcelona oli kiva nähdä ja olihan siellä paljon nähtävää ja kauniit rantakadut...mutta en kyllä ihan ymmärrä, miksi Barcelonaa pidetään suurempana kulttuuripaikkana tai hienompana kuin Madridia. Minullakin oli ennen Madridiin tuloa sellainen mielikuva, että Madrid on ahtaampi, saastaisempi ja vaarallisempi kuin kaunis, vanha ja kulttuuririkas Barcelona. Nyt olen kyllä sitä mieltä, että Madrid on hieman turvallisempi, siistimpi, moderninpi, kulttuuririkkaampi, ihanampi ja tilavampi kuin Barcelona. Saattaa tietysti olla hieman puolueellinen mielipide, so sue me!




lauantai 6. marraskuuta 2010

Madridin ravintoloista I

Paras Latino-Amerikkalainen, ROCHELA 


Tämä columbialainen on baari-ravintola on tosi kotoisa ja kätevä! Rochela sijaitsee monien ravintoloiden välissä nätillä Calle de Manuela Malasañalla lähellä Bilbaon ja San Bernandon metroasemia. Rochelassa ei kannata luulla, että 5-7€ naposteltava olisi tosiaan tarkoitettu vain yhdelle hengelle. Me erehdyttiin Jeren kanssa ensimmäisellä kerralla tilaamaan nacho olét, superperriton ja jonkin maissijutun, kunnes paljastui, että niistä olisi napsinut noin neljä henkilöä. Juomineen tämä satsi maksoi 22 euroa.

Rochelassa näkyy myös futismatsit ja joinain päivinä kolmen euron lisämaksusta voi mennä perähuoneeseen istuskelemaan ja kuuntelemaan tarinankertojan/koomikon juttuja (?) Me  ei olla vielä sinne uskaltauduttu, mutta ehkä sitten tammikuussa niin tietää milloin kannattaa nauraa... Ruoka on ainakin tosi aidosti columbialaista ja hyvää!




Fiinein mutta edullinen, PUBLIC


Public ravintolaan on vaikea löytää sattumalta, vaikka se sijaitsee keskustassa Callaon aukion lähellä. Sain tästä paikasta vinkin madridilaiselta kaverilta Paulalta ja nyt ollaan käyty täällä jo pari kertaa. Public sijaitsee C/Desengañolla, joka on katuna muuten aika arveluttava. Kadulla pyörii useita vanhempia naisia keskella päivää nurkkiin nojaillen ja miehiä odotellen. Iltaisin Publicin vieressä olevalle pimeälle aukiolle ei kannata mennä yksin, sillä porukka siellä on melko hämärää. Kunhan ei anna ympäristön hämätä on Public hyvä paikka. Ravintola on melko modernisti ja minun makuihin tyylikkäästi sisustettu pikkaisen keskivertoa fiinimpi ravintola. Ruoat ovat todella hyviä, hienosti valmistettuja ja edullisia! Valinnan varaa on ehkä liikaakin, joten hieman alle kympin menu el dialla on hyvä aloittaa. Menu el dia sisältää kookkaan alkuruoan, pääruoan, jälkiruoan/kahvin ja juoman. Viini on kyllä menun aikaan aika kehnoa.  Kaikki tarjoiliat ovat filippiiniläisiä ja hieman liiankin nopeita. Hyvä kun on ehtinyt istumaan niin leivät ja juomat on jo pöydässä. Annosta ei ikinä päivällä olla odotettu yli viittä minuuttia, mutta silti ne ovat täysin höyryävän tuoreita. Vikkeliä nämä filippiiniläiset, mutta hymyä heiltä kyllä irti saa millään.

Alla kuvassa minun alkuruoka täytetty tomaatti ja takana näkyy jeren tortilla.

Kodikkain ja espanjalaisin, LA ZAPATERIA

Jos Madridissa jää joissain ravintoloissa kaipaamaan ystävällistä palvelua, niin täältä löytyy. Pieni, kodikas, ei mitenkään kruusattu "baari" sijaitsee c/Victorialla ihan Solin lähellä ja on hyvä paikka aloittaa ilta Huertasissa hyvällä porukalla. Zapateriasta kannattaa tilata kannu sangriaa ja erilaisia tapaslautasia. Myös paellaa kannattaa pyytää sopiva annos jaettavaksi! Mustekalaa eri muodoissa, perunaa ja pataattia eri muodoissa, paistettuja ja suolattuja pikkupaprikoita... Hyvä keino on myös jutella hetki tarjoilijan kanssa ja pyytää häntä tuomaan muutama hänen suosittelemansa tapaslajitelma kokeiltavaksi. Muistakaa vaan sanoa sitten kun riittää tai lautasia kasaantuu liian iso kasa! 

Eksoottisin, SUSHIOLÈ

Sushioléssa olen syönyt maailman parasta sushia jo varmaan viisi kertaa! Tänne kannattaa suunnata menu el dian aikaan (ennen kello neljää), jolloin alkuruoka, pääruoka, juoma ja jälkkäri maksava 10.50€. Annokset ovat kookkaita ja pääruoaksi suosittelisin California Especialia, jossa on 8 rullaa. Palvelu on ystävällistä ja parin käynnin jälkeen olen saanut 40% alennuskuponkeja ja 10€ lahjakortteja seuraavalle kerralle! Sushioléita on näköjään useampia, c/Válgame Diosilla, Francisco silvela 71:ssa ja melkein minun naapurissa c/Galileolla ja Fernando el Catolicon ja Riosin välissä. Voin siis olla varma vain Galileon laadusta ja palvelusta. Iltaisin täällä on hieman kalliimpaa, mutta esimerkiksi kahden kesken jaettavan erilaisten "sushien" kokoelman saa 28 eurolla.


Toivottavasti ei kuulosta liikaa mainospuheelta, mutta nämä paikat ovat oikeasti valikoituneet monista. Kehnojakin paikkoja löytyy reilusti ja kannattaa varoa ainakin Solin aukion ympärillä olevia ravintoloita, sillä ne ovat yleensä ihan törkeän hintaisia ja kehnolaatuisia. Menu el dioja kannattaa käyttää päivisin hyväksi, sillä ovat usein reilusti edullisempia. Hyvä hinta menu el dialle on varmaan joku kymmenisen euroa. Ei ainakaan paljoa enempää! Useissa ravintoloissa on myös melko huono palvelu ja olen sitä tyyppiä, joka lähtee kävelemään ravintolasta, jos puolityhjässä ravintolassa töykeän huonon palvelun lisäksi alkujuomia joutuu odottamaan yli 15 minuuttia - Näin kävi kerran Chuecassa. Suurimmat flopit ovat palvelun ja ruoan laadun suhteen olleen Gran Vian Buffet Libre ja Callaon lähellä oleva "New Orleans tyyppinen" (NOT) Ribs bar & Grill. 

Jee huomenna Barcelonaan!! Siitä sitten juttua ensi viikolla!

torstai 4. marraskuuta 2010

Normipäivä

Tänään on ollut niin normaali päivä kun minulle Madridissa voi vaan olla. Herättiin yhdeksän maissa, hedelmät ja läppäri kassiin ja Somosaguasen kampukselle. Minulla oli tänään vain yksi tunti (1½h), koska jätin kansainväliset organisaatiot kurssin pois. Kurssille saatiin viimein kaksi nuorta miesopettajaa, jotka jakavat luennot keskenään. He näyttävät hyvin selvästi, että olisivat mielummin jossain muualla ja puhuvat ylimielisen nopeasti ja sekavasti vaikka tällä kurssilla valtaosa on Erasmuksia. Ei kiitti. Luentojen jälkeen kipitin usean pankkiautomaatin kautta maksamaan vuokraa Canalin lähellä olevalle toimistolle. Täällähän vuokra, kuten kaikki muukin, pitää maksaa käteisellä suoraan asunnon omistajalle tai välittäjälle. Verkkopankithan ovat niin epävarmoja (?). En voi kyllä valittaa, sillä kaikki on mennyt tosi hyvin vuokran ja koko kämpän kanssa! 

Canalista metrolla Solille odottamaan Jeren kielikoulun loppumista. Istuskelin aukion suihkulähteen reunalla +22c auringonpaisteessa ja mietin, että täällä menee aika kivasti!


Käytiin lounaalla tosi hyvässä ravintolassa nimeltä Publico. Huomenna teen kunnon ravintolapäivityksen parhaista eri tyyppisistä ravintoloista, joihin olen täällä törmännyt! 

Lounaan jälkeen parin tunnin siesta ja siitä spinningiin. Jere ei ole vieläkään uskaltautunut spinnaamaan vaan aina keksii jonkin syyn saada nostella painoja salilla :) Ehkä se on sitä, että kahteen paikkaan ei voi revetä kerralla. Nyt päivittelen blogia ennen kuin lähdetään "päivälliselle" Malasañan nurkille. Illalla ehkä vielä jakso how I met your motheria ja normipäivä on paras päivä!

maanantai 1. marraskuuta 2010

Rauhallinen viikonloppu

Pidennetty viikonloppu on ollut kauniin syksyinen. Myös tämä maanantai on ollut poikkeuksellisesti vapaapäivä ja koko Madrid tuntuu hiljentyneen Halloweenista huolimatta. Lähdettiin Jeren kanssa kokeilemaan Telefericoa, Madridin  "vaijerilaitetta" jonka kyydissä pääsee ilmateitse Parque del Oestesta Casa del  Campon  metsäisille alueille.



Telefericon liput edestakaisin maksoivat 5€ henkilö, joka oli mielestäni ihan kiva hinta. Koppi on sen verran pieni, että sinne pääsee aina omalla porukalla ja matka mäenpäälle kestää vajaat 15 minuuttia. Teleferico ei mene niin kamalan korkealla, että pientä korkeanpaikankammoa potevat eivät voisi siihen mennä, mutta näköalat ovat kuitenkin kauniit. Kuiva Casa del Campon metsä on satumaisenkin erilainen pohjoismaalaiseen silmään.
Mäen päällä ei ole sinänsä mitään maailmaa mullistavaa. Jos luonnossa käveleminen ei kiinnosta, niin jonkin mielestä täällä olisi varmaan ollut ihan tylsää. Mielestäni paikka oli syksyisenä kuitenkin jotenkin viehättävä. Lämpimällä säällä täällä varmasti viihtyisi piknikillä pitkänkin aikaa! Kannattaa muuten ottaa kartta mukaan, jos haluaa lähteä aluetta kauemmaksi jalkaisin tutkimaan. 

Jere bongasi heti mäen päältä Parque de Attraccionesin, eli Madridin linnanmäen. Jos tarkasti katsoo, alla olevassa kuvassa voi nähdä maailmanpyörän kuvan keskellä! Käveltiin sitten telefericolta Parque de Attraccionesille tutkimaan paikan hintoja ja tarjontaa. Harmiksi puiston sisäänpääsymaksu (ilman mitään lippuja/rannekkeita) olisi maksanut 18€/hlö ja rannekkeen kanssa 30€/hlö, joten päätettiin jättää tältä kertaa väliin. Tykkään huvipuistojen tunnelmasta, hattarakojuista, musiikista ja kiljahduksista, joten maksuton sisäänpääsy olisi ollut tosi kiva. Ehkä vielä joku päivä repästään porukalla oikein rannekkeiden kanssa!


 Jere päätti leikkiä olevansa Jet Li, ettei tunnelma kävisi liian seesteiseksi...

Kun laskeuduttiin Telefericolta takaisin keskustaan päin näin ilmasta Parque del Oestessa olevan ruusutarhan, La Rasaleda de Madridin, jossa en ollut vielä koskaan käynyt. Nyt syksy oli jo syönyt suurimman osan ruusuista, mutta voin kuvitella, että kesäisin täällä on tosi kaunista. Nytkin täällä oli jotenkin hieno tunnelma. Ihan kuin olisi ollut toisella aikakaudella satoja vuosia sitten. 


Käveltiin kotiin Malasañan kautta. Olen kävellyt tällä alueella useasti, mutta vieläkin tuntuu, etten ihan ole löytänyt sitä. Puodit tuntuvat olevan aina kiinni kun kävälen niiden oli ja alue muutenkin nukanduksissa. Tänne takee hirveästi mieli tulla joku kerta kokeilemaan ravintola/yöelämään, silloin täällä ollaan hereillä. Malasañaa on kuvailtu 80-luvun hedonistiseksi, viriiliksi jäänteeksi. Kuulostaa sen verran erikoiselta, että täytyy käydä pian tutustumassa! Malasañan alue koostuu kapeista kaduista, Plaza del Dos de Mayosta ja  Plaza de las Comendadorasta. Rajaisin alueen C/Princesan ja C/Fuencarralin välimaastoon. Jos en ole muuten vielä maininnut, niin C/Fuencarral on se paikka, josta kannattaa aloittaa Madridissa shoppailu, jos sillä tuulella on. Katu on kokonaan kävelykatua ja sen vierustoilla on keskihintaisia kivoja liikkeitä aina MACista, Blancoon ja Fuencarralin tyyliltään siistin vaihtoehtoiseen parikerroksiseen pieneen "ostoskeskukseen."

Malasañasta löytyy paljon ruokapaikkoja, pieniä baareja ja baareja, joissa voi katsoa jalkapalloa. Luulin, että Madridissa joka paikassa olisi futisbaareja Real Madridin takia, mutta todellisuudessa ainoita paikkoja, joissa voi katsoa jalkapalloa ovat irkkubaarit. Yksi hyvä futisbaari on Murphys, joka sijaitsee c/ San Andresin ja c/ De Santa Cruz de Maroenadon kulmassa Bilbaon metron lähellä. Ne, joita jalkapallo ei kiinnosta, voivat sillä aikaa istuutua johonkin kymmenistä viehättävän c/ De Santa Cruz de Maroenadon ravintoloista. Tällä kadulla on espanjalaisten ravintoloiden lisäksi ainakin meksikolainen ja etiopialainen ravintoja. Hinnat eivät ole kaikista halvimpia, mutta kuitenkin Suomen keskivertoravintolaa kevyempiä.

Halloween meni kevyissä merkeissä. Vuokrattiin kauhuleffoja ja käytiin Murphyssä istumassa kunnes sain tällaisen kivan (?) hatun ja sitten lähdettiinkin jo kotiin päin. Kiva viikonloppu! Huomenna päivä opiskelua ja keskiviikkona taas vapaapäivä. Ei ole ainakaan vielä ottanut koville tämä opiskelu. Olen tainnut valita kurssit hyvin :)