Päivärytmi

Espanjalainen päivärytmi on hauska. Todella erilainen suomalaiseen rytmiin verrattuna. Tuntuu kuitenkin, että rytmi ei ole lähtöisin vain työaikatauluista ja pakollisista menoista vaan ihmisten käsityksistä siitä, mitä arki on. Saattaa johtua vain yliopistovaihdon hurmasta, mutta usein tuntuu että täällä eletään enemmän. Eletään arkea niin kuin jokainen päivä olisi melkein yhtä arvokas. Ei odoteta vain viikonloppua ja sitä että pääsee vihdoin lepäämään vaan osataan käyttää hyödyksi myös arjen hetket. 

Työt toki kuuluvat täälläkin arkipäiviin. Aamulla herätään ja lähdetään töihin. Normaalisti kuitenkin myöhemmin kuin Suomessa keskimäärin. Useimmat viettävät tunnin parin siestan kahden maissa, käyvät työkavereiden tai perheen kanssa lounaalla ja torkahtavat hetkeksi, kunnes palaavat töihin. Suurin ero tulee kuitenkin siinä, kuinka eletään iltaisin. Illat ovat sitä aikaa kun seurustellaan tuttavien kanssa. Espanjalaiset eivät tietääkseni usein kutsu tuttaviaan kotiin, koska koti on hyvin intiimi asia. Ystäviä tavataankin pienissä ravintoloissa yhden oluen ja tapasten äärellä. Ihmisiä näkyy eniten "iltapalalla" yhdeksän ja yhdentoista välillä, jolloin ainakin vielä katuravintoloiden ulkoterassit täyttyvät ihmisistä. 

Päivärytmien eroista en kuitenkaan menisi suoraan syyttämään vain lutherilaista työmoraalia, suomalaista syrjäytymishalua tai ulkonasyömisen hintavuutta. Kyllä ilmastollakin on oma sanansa sanottavana. On huomattavasti helpompi lähteä ulos (tai sisätiloihin) istumaan iltaa jos ulkona ei pauku pakkaset tai jos muutaman tunnin haalea auringonpaiste ei ole vienyt voimia jo päiväsaikaan. Suoraa kausaalisuhdetta sen enempää erittelemättä täytyy myöntää, että useilla meillä suomalaisilla on vielä opittavaa hieman onnellisempaan elämään. Työnteon tärkeyttä ei voi kieltää, mutta olisi erittäin tärkeää osata myös irrottautua siitä ainakin päivän viideksi viimeiseksi tunniksi. En tiedä mistä luku viisi nyt tuli, mutta kai se jotain suuntaa antaa. Ei jokaisen tarvitse lähteä ulos seurustelemaan tai tapaamaan tuttavia, riittää kunhan käyttäisi edes pienen hetken ihmissuhteiden hoitoon tai sitten vaikka vaan olisi itsensä kanssa rauhassa hetken, jos se tuntuu luontevammalta.

Kun tammi-helmikuussa palaan Suomeen aijon useammin kutsua ystäviää kylään. Kokata vaikka jotain yhdessä, käydä Hemingwayssissa pelaamassa erä aliasta tai jakaa lauantai-illan saunailta hyvän kaveriporukan kanssa. Muistuttakaa, jos meinaa unohtua! 

Nyt aijon nauttia hetken elämästä Dexterin seurassa. Yhdeksältä on kuitenkin sovittu treffit kavereiden kanssa ja lähdemme keskustan Sol:n lähellä olevaan tapasravintolaan istumaan iltaa. Harjoitus tekee mestarin?

Ja nyt illastamaan...Ostin muuten tänään tällaisen paidan H&M:stä! Hyvää yötä!